sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Alvajärven ympäriajo suoralla tiellä



Viime viikon armottoman työputken päälle oli lauantaiaamuna herätyskello soimassa mukavasti jo ennen kuutta, jotta kisapassatti ehtisi Pihtiputaalle starttiin kello kahdeksitoista. Helposti, erittäin marginaalista ylinopeutta käyttäen, ehdin pelipaikoille Alvajärvelle jo 45 min ennen starttia. Seuraavana olikin vuorossa pakollisten askareiden hoitaminen, eli numeroiden haku, renkaiden pumppaus, urheilujuoman sekoitus ja ajovehkeiden pukeminen, jota seurasi raivokas neljän minuutin lämmittely auton parkkipaikalta lähtöpaikalle.
Lähdössä havaitsin, että porukkaa oli vaivautunut Pihtiputaalle ihan mukavasti, jotta saadaan aikaan hyvät kisat. Toki olisi toivottavaa, että etelästä saapuisi ajajia myös muualla, kuin Turussa tai Porissa järjestettäviin kilpailuihin, mutta kyseinen kilpailupäivä oli myös monen muun kilpailutapahtuman kanssa samaan aikaan. Tiimistämme pari innokasta lähti Tallinnaan ajamaan maantietä ja korttelia (pojat varmaan heittää oman raportin tulemaan lähipäivinä), muut ottivat aurinkoa tai olivat muutoin estyneitä kilpailutoiminnan suhteen, joten yksin oli Pihtiputaalla taisteltava.

Tässä kilpailussa ajaa elite, kilpa ja m-30 kaikki samassa ryppäässä. Tällainen järjestely on varsin toimiva, sillä silloin saadaan viivalle aina isompi lähtö. Ongelmana etukäteen ajatellen on se, että moni ajaja oli minulle entuudestaan tuntematon ja siksi kaikkiin mahdollisiin irtiottoyrityksiin olisi jotenkin reagoitava.
Päätin itsekseni lähtöpaikalla, että tänään tyhjennän reidet tienvarteen ja ajan sen minkä voin, hävittävää ei ole pennin vertaa.
Aika kovaa piti jumpata ensimmäiset 50km, jokaiseen iskuun jonka tein tai jossa olin mukana reagoi kaksi seuraa Kälviän tarmo ja GIF. Mielenkiintoista oli havaita, että jos joku muu yritti jotain, niin ketään ei kiinnostanut.  Onneksi Visillatalojen kaksikko jonkun Kälviän miehen kanssa päästettiin irti ja minut sitten pienessä ylämäessä heidän perään. Takaa nousi hivenen myöhemmin mukaan kova vääntäjä Jaakko Toppari, joka veti mukanaan vielä kaksi Kälviän miestä. Irtiotto oli muodostunut ja pääjoukko ilmeisesti lopetti kiinniajamisen, koska mukana oli niin monta Kälviän ajajaa. Irtiotto sujui suhteellisen leppoisasti ja sykkeetkin laskivat mukavaan matkavauhtiin, vaikka osa irtioton ajajista oli välillä kovin estynyt vetotöistä. Eihän sille tietty mitään voi, jos kaatosateessa pistää ampiainen kypärän sisälle, en minäkään silloin pystyisi vetämään ;)
Loppukiriin meni ja sen myönnän möhlineeni itse, aloitin 30-50m liian aikaisin ja se oli osaltani siinä. Neljäs sija ei ollut se mitä olin suunnitellut. Seuraavalla kerralla sitten.
Happohyökkäys tuli liian aikaisin :)


Alvajärven ajoissa on oma hauskuutensa, reitti on äärimmäisen tylsä tasainen maantie, jota hierotaan edestakaisin. Hauskuus oikeastaan alkaa vasta kisan jälkeen rantasaunalla isolla porukalla kylpiessä,uidessa ja kilpailun tapahtumia spekuloidessa. Sen jälkeen pari lettua paksulla hillolla ja kermavaahdolla naamariin ja palkintojenjakotilaisuuteen odottamaan jokaisen ajajan palkitsemista. Tässä kilpailussa on mielestäni hieno tapa palkita kaikki maaliin asti veivanneet ja palkinnoksi saa jopa ihan kelvollisia palkintoja, ei esimerkiksi 9- pakkaan käypäisiä ketjuja…Yleensä kilpailuissa on jaettu myös kyläyhdistyksen leipomat maukkaat ruisleivät, mutta tänä vuonna ruisleipää ei ajajille jaeltu, joten kaupan kautta kotiin…
Ensi viikonloppuna sitten olisi edessä Puruveden ympäriajo, jossa ennakkospekulaatioiden mukaan ainakin Rissanen tulee pitämään napakkaa tahtia matkalla ja Pusa kyttää loppukiriä, yritetään pistää tietty paremmaksi...

Timo

3 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä aivan kamalaa kun amppari osuu juuri kypärän reikään, myötätuntoni ajajia kohtaan!

    p.s.Jos saanen valittaa hieman niin tuo kuva on aika kehno, suosittelen vaihtamaan kuvaajaa, ei vaikuta siltä että osaisi hommansa...

    VastaaPoista
  2. Huomenta

    Valittaa saa aina, eihän mikään kehity ilman valittamista. Mielestäni kuitenkin kännykällä kuvatuksi kuvaksi tuo on ihan kelpo, ei se tietty aivan järkkärikuvan veroinen ole, mutta eipä ole kovin kuvauksellinen kohdekaan :)



    Timo

    VastaaPoista
  3. Aivan retkipyöräillessä 70 luvulla (Peugeot PX50) lensi ampiainen t-paidan kauluksesta sisään, yritin 3 kertaa läpsäisemällä häätää sitä ulos, ja joka kerran se pisti...pakko oli pysähtyä ja päästää se ulos paitaa nostamalla.

    PS nyky aerokypärissä on niin pienet aukot että sisään lennon tn pienenee ja potentiaalinen kyky tehdä vetohommia paranee :->

    VastaaPoista