Fuji-Peloton GP 13.5.2012

Sunnuntaina ajettiin Tampereen Pyynikillä legendaarinen jo 32. kerran järjestetty Fuji –Peloton GP (ex. Rosendahl GP). Rataa tuntemattomille kerrottakoon lyhyesti että kisassa ajetaan Pyynikkiä ylös ja alas. Yhden kierroksen pituus on 3,5km ja se sisältää käytännössä yhden alamäen ja yhden ylämäen pienillä nousu- ja laskukulman variaatioilla. Suomen mittapuulla kyseessä on kohtuullisen raskas ja mäkinen kisa, vaikka elite –luokassa ajettava 20 kierroksen ja 70 kilometrin matka saattaakin ensi alkuun kuulostaa lyhyeltä. Tuollakin matkalla suurin osa kuskeista ehtii kuitenkin luultavasti saada kärsimyksestä ja mäennousemisesta hetkellisesti tarpeekseen. Hienoa ajaa välillä kisaa lähellä kaupunkia maaseutujen sijaan, katsojia ja kannustajia oli saapunut mukavasti paikalle ja meininki oli muutenkin kohdillaan.

Pääjoukko ensimmäisellä kierroksella. Kuva:Terhi Salmenoja

Sunnuntaina sää suosi ja kisaan startattiin mukavassa auringonpaisteessa hyvillä, joskin hieman jännittyneillä ja osin epävarmoilla fiiliksillä. Tiimistämme kisaan osallistuivat Kalle, Jukka, Saku, Stefani ja allekirjoittanut eli Tuomas. Lähtö tapahtui tänä vuonna Laukontorilta kunnialähtönä tapahtumaa tukevan Peloton –liikkeen edustalta, ja kaiketi käynnissä olevalla pyöräilyviikollakin oli osuutta lähtöpaikan valintaan? Auton perässä ajoimme nautiskellen Pyynikin näkötornille, josta varsinainen lähtö tapahtui. Kilpailu lähti liikkeelle reippaahkolla vauhdilla alamäkeen ja pari ensimmäistä kierrosta taitettiin hyvää perusvauhtia. Kolmannella kierroksella ensimmäisen mäentöppäreen jälkeen pääjoukosta iski irti odotetusti ja viime vuotiseen malliin vahvalla tykityksellä Kuopion Soutajien Jarmo Rissanen, saaden mukaansa Velocitor:in Marek Salermon, Turun urheiluliiton Mika Simolan ja Team Continental:in Henri Järvisen. Ratkaisevalla hetkellä tiimimme ajurit joko nukkuivat, kärsivät liikaa tai olivat jumissa pääjoukon sisällä, joten pääjoukkoon jäätiin nyyhkimään koko posse. Ja hieman myöhäisheränneenä harva tuohon kyytiin olisi varmaan edes päässyt, eikä niitä yrittäjiä ed. mainittujen lisäksi juuri muita ollutkaan. Hetkellisesti pääjoukko hieman ehkä lamaantui eikä oikein kunnon takaa-ajoon lähdetty riittävän aikaisin. Myöhemmin karkulaisten kiinnisaamiseksi oli jonkun verran yritystä lähinnä Chebicin Tommi Martikaisen ja muutaman muun toimesta, mitään toimivaa ja kunnollista vetoa ei pääjoukossa kuitenkaan saatu aikaiseksi, vaikka ihan hyvällä kyydillä pääasiassa edettiinkin. Kiinniajaminen Pyynikin radalla ei ole aivan helppoa, sillä pääjoukko ei ylämäkeen juuri vahvoja ajajia sisältävää irtiottoa kovempaa kulje ja alamäkeenkin tarvittaisiin useimpien ukkojen yhteistyötä vauhdin pitämiseksi tasaisen (yli)kovana. Kilpailussa pidettiin mielestäni lähes koko ajan hyvä vauhti päällä eikä pidempiä ”kävelyosuuksia” juuri ollut. Porukka repeili aika-ajoin ja jonkinnäköisiä irtiottoyrityksiä oli melko tiheään, kärkiporukkaa lukuun ottamatta mitään varteenotettavaa ei kuitenkaan syntynyt. Ennen kymmentä ajettua kierrosta kärkiporukassa jatkoivat vielä Rissanen, Salermo ja Simola, eron ollessa turvallisesti jo toista minuuttia. Tässä vaiheessa alkoi varmasti suurimmalla osalla jo hieman painaa pääjoukossakin jumpatessa, ilmaiseksi ei tällä radalla kuitenkaan kukaan pääse vaikka vain peesailuun tyytyisikin.

Patsastelua Laukontorilla kisan jälkeen

Omat fiilikset vaihtelivat suuresti kisan aikana, välillä hieman pyörrytti ja välillä tuntui taas kulkevan mukavasti. Toiseksi viimeisellä kierroksella ylämäessä meno tuntui yllättävän helpolle ja vahvalle, tässä vaiheessa pääjoukkokin hieman repeili tullen kuitenkin kasaan kilpailun tasaisimmalla ja sivutuulta sisältäneellä osuudella. Vauhti himmasi totaalisesti ja kyttäily alkoi, kukaan ei oikein olisi halunnut vetää alamäkeen ennen viimeistä nousua vaikka kärkipaikat oli jo viety. Tässä vaiheessa koko kilpailun ajan aktiivisesti ajanut vasta 15 –vuotias Tampereen Yrityksen Marco-Tapio Niemi kyllästyi kyttäilyyn ja iski alamäkeen saaden koko letkan kiihdyttämään vauhtia. Marcolle täytyy kyllä nostaa hattua oikein huolella, tinkimätöntä ajoa ja asenne kohdillaan! Itse pääsin ensimmäisen mäen alle hyvällä vauhdilla pääjoukon etupäässä. Tässä vaiheessa toiselta puolelta pääjoukkoa irtosi Chebicin Janne Suokas ja survoin perään. Päätin piilotella vielä kiriäni tuleviin karkeloihin ja sain liki 80 –kiloiseen mäkikauriin ruhoon kiihdytettyä sen verran tarvittavaa vauhtia, että ensimmäisen mäen päällä ero pääjoukkoon oli jo melko turvallinen. Takaani mukaan lähti Twd:n Lasse Torpo ja tuli ohi. Jannea ja Lassea en onnistunut saamaan kiinni, mutta ero pääjoukkoon pysyi turvallisena loppuun asti. Kärkipaikat vei kolmannelta kierrokselta asti irti ollut porukka, Salermon hoitaessa kirin suvereenisti. Omaksi tulokseksi jäi tyydyttävä 6. sija. Kisassa palkittiin poikkeuksellisesti 10 parasta, joten kai sitä voi sanoa podiumille päässeensä, heh. Stefani ja Kalle tulivat maaliin pääjoukossa, joka sekin oli kutistunut kisan aikana melko pieneksi. Mukava oli ajaa Suomen maantiekisoista ehkäpä komeinta ja vielä kotikaupungissa, kiitokset järjestäjille, kannustajille ja kanssa kilpailijoille koko joukkueen puolesta!

Tulokset: http://www.kotiposti.net/xkarim/

Tuomas