maanantai 5. elokuuta 2013

Viikonlopun podiumsuora täydentyi Liedossa.


Edellisessä blogitekstissä oli raporttia Timpan hyvin sujuneelta Puruveden valloitukselta. Viikonloppuna tiimin kuskit olivat mukana kolmessa maantiekilpailussa ja tuloksena oli paistattelua podiumilla kolmeen kertaan. Voitot jäivät valitettavasti ottamatta, mutta tulokseen täytyy olla tyytyväinen. Kisoihin lähtee kuitenkin yleensä muutama muukin tavoittelemaan sitä korkeinta palkintopalli paikkaa. Ja jokainen kuka joskus on pyörällä kisaa ajanut tietää, ettei se ole helppoa.

Liedossa ajettiin viikonloppuna Team Velo Cyclingin järjestämänä Tienoon Tempo ja OJ-maantie. Lauantaina Kejon Mikko palasi kilpailuihin muutaman pakollisen huili viikon jälkeen. Mies on edelleen rautaisessa kunnossa. Syynä tähän on kenties rauta, mikä on solisluuhun lisätty kaksi viikkoa sitten… Putkelta Mikko ei pysty vielä runttaamaan, mutta tempopyörä sai lauantaina kyytiä sen verran mallikkaasti, että tuloksena oli 3. sija Chebicin Martikaisen ja Visillatalojen Onnelan jälkeen. Vaatimattomana miehenä Mikko vähätteli hieman suoritustaan. Kovempaa pitäisi päästä, mutta taustat huomoiden aika kova ajo Mikolta. Kovaa ajoi myös kilpailun voittanut Onnelan Hannu ajamalla uuden reitti ennätyksen. Jokainen voi käydä kokeilemassa tuupata kymppitempon alle kahteentoista ja puoleen minuuttiin…

Lauantain tempon mitalikolmikko Martikainen, Onnela ja Kejo (Kuva Visillatalot)
Sunnuntaina ajettiin sitten pitkästä aikaa maantie-cupia. Luvassa oli 126 kilometriä tuttua reittiä Liedon maaseudulla. Keli oli lähes ihanteellinen ja kenelläkään ei ollut ikävä viime kesän SM-kisoja, joissa lähes samalla reitillä ajettiin märässä ja kylmässä. Tiimin piti startata kisaan hyvällä kuuden hengen joukkueella, mutta sairastuminen pakotti Tuomaksen jäämään kotiin. Viimeiset näytöt metsässä, yösuunnistukset ja opiskelun loppuun saaminen ajoi Tuomaksen lopulta kuumepotilaaksi. Mukaan saatiin kuitenkin Saku, Mikko N, Stefu, Jukka ja Kalle.

Kilpailun kannalta keli oli tosin liiankin hyvä. Tuuli ei oikein missään vaiheessa puhaltanut kunnolla sivulta ja lähes tasainen ja nopea rata teki irti pääsemisen vaikeaksi. Taktiikka palaverissa järkeiltiin silti, että aika alkuvaiheessa lähtisi hatka, joka voisi mennä loppuun asti, joten hereillä tulisi olla. Niinpä hatkayrityksiin pitäisi lähteä mukaan, tai sitten niitä ajettaisiin kiinni. Ja sitähän koko kisa oli. Yrityksiä riitti, mutta niin riitti halukkaita kuskejakin, joten kisan alkupuoliskolla yksikään hatka ei päässyt pois pääjoukon näköpiiristä. Mikko oli tarkoitus saada hatkaan mukanaan ainakin yksi kuski tiimistä. Sen verran merkitty mies kuitenkin oli, että kun putkelta ei vielä pysty runttaamaan, niin lähtönopeus oli sen verran kevyttä, että mukaan lähti aina lähes puolet pääjoukosta.

Juomahuollossa selvästi viihdyttiin ja nautittiin kauniista ja lämpimästä kesäpäivästä. Kuva : J.Birling 
Visillatalojen joukkueella oli hieman ideaa vetää koko joukkueen voimin ainoaan sivaripätkään muutamalla kierroksella, mutta tuuli puhalsi sen verran kevyesti ja hieman kuitenkin vastaisesti, että peesissä tultiin lähes vihellellen. Se ei vielä riitä pudottamaan porukkaa, että ottaa vasemman puoleisen kaistan haltuun. Pari kierrosta ennen maalia kärkeen syntyi isompi porukka, joka sai jo hieman eroa pääjoukkoon, hetken aikaa jouduttiinkin ajamaan hieman, ettei porukka pääsisi karkuun. Joukkueen kirimies Sakukin huolestui sen verran, että lähti vetohommiin. Ehkäpä tämän takia porukka tulikin sitten varsin pian kiinniJ Tosin missään vaiheessa ei ero tainnut olla paljoa yli 20 sekuntia.

Viimeiselle kierrokselle lähdettiin koko porukka yhdessä. Tässä vaiheessa alkaa olla aina jännät paikat meneekö koko päivän työ hukkaan, vai jääkö kisasta jotakin käteen. TuUL:n kaveri teki hyvän iskun ja jauhoi aika pitkän siivun viimeisellä kierroksella, tosin koko ajan aika hyvin näkösällä. Tiimi teki aktiivisesti hommia ja Mikko iski yksin reilu 5 km ennen maalia. Vihdoin potku riitti lähteä ja muut saivat hyvän aikaa työstää Mikkoa kiinni. Muutama kilometri ennen maalia alkoi olla selvää, että kisa ratkeaisi kirissä ja nyt piti vain saada Saku oikeisiin asemiin. Kiri oli hieman kaaoottinen, kun kenelläkään ei ollut enää voimia pitää porukkaa nauhana. Saku saatiin kuitenkin kohtuu  hyviin asemiin ja tuloksena oli kolmas sija. Pikkuisen jäi hampaan koloon, sillä potkua olisi ollut tulla kovempaakin, mutta tila loppui hieman kesken. Tulokseen täytyy olla kuitenkin tyytyväinen. Podium oli vähimmäistavoite ja se saavutettiin. Lisäksi kuskeilla oli hyvä työmoraali ja ajettiin hyvällä fiiliksellä. Kilpailun voitti Rauman seudun Pyöräilijöiden Henri Salo kuka ajoi muutenkin hyvin aktiivisesti. Onnittelut siis Henrille. Toiseksi tuli Chebicin kokenut kehäkettu Tommi Martikainen. Vauhtia pidettiin hyvin koko kisan ajan, sillä lopullinen keskinopeus oli lähes 43 km/h. Kiitokset jälleen kisan järjestäjille ja tiimin taustajoukoille. Arvokasta työtä joukkueen puolesta.
Saku joutui tulemaan hieman kaukaa ja matka loppui hieman kesken. Muutama päänahka kuitenkin tuli otettua. Kuva J. Birling

Ja sunnutaina Martikainen pääsi taas patsastelemaan podiumilla. Mutta niin
pääsi myös Saku sekä Henri Salo.

Päivänä huvittavin sattuma oli kisan jälkeen, kun yritimme löytää ruokapaikkaa Liedosta. Valitettavasti järjestäjän kisabuffet ei tarjonnut kasvisruokaa, joten ex-vegaanipunkkarit joutui lähtemään muualle hakemaan ravintoa. Sitä ei tosin tahtonut löytyä ja lopulta päädyimme Helmisimpukkaan(!). Ehdimme tutkia ruokalistaa hyvän aikaa, ennen kuin kassaneiti tajusi kertoa, että heillä on keittiö kiinni. Tiimin huoltajan spontaani kommentti ”Ja mistäköhän täällä teidän tuppukylässä voisi sitten saada ruokaa?” sai kassaneidin alahuulen lähes väpättämään, kun hänen niin rakasta kotipaikkakuntaansa tullaan noin suoraan arvostelemaan. Kaikissa pöydissä päät kääntyivät ja ilmeistä saattoi päätellä ajatukset, että ”jaa, ootteko te jostakin Hesast vai?” Selvisimme tästä onneksi ehjin nahoin, vaikka taisimme saada porttarin Liedon Shellille ja jouduimme nöyrtymään syömään Hesessä…

Maalikamera kuvia on hauska tutkia. Yksi kuski kirii hampaat irvessä ja tiimin muut ajajat rullailevat maaliin päivän työt tehtynä. Kuva: Aika-ajobussi


Tiimin kisat jatkuvat ensi viikonloppuna kortteli SM-kisoissa Ylöjärvellä. Tervetuloa siis seuraamaan, kun SM-mitalit ratkotaan vauhdikkaalla ja yleisöystävällisellä reitillä teollisuusalueella. Lisäinfoa kilpailusta löytyy Tampereen Pyörä-Poikien sivuilta.   





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti