Kejon Mikko kruunasi tiimin viikonlopun Porvoossa.

Viime viikonloppuna ei tarvinnut ajella kyläkisoja, kun pyöräilijät oli viety kaupunkiin! Ohjelmassa oli kotimaan kisakalenterin kenties hienoimmat kisat, kun Lahdessa ja Porvoossa pääsi ajamaan kovassa seurassa kovia kisoja.

Joukkue Porvoossa; Mikko N, Ville, Lieven, Mikko K, Huoltoautossa nukkunut Pastori, Saku, Kalle ja Stefu

Lauantaina ajettiin Fellmannin korttelikisa Lahdessa ja kovasti ennen ja jälkeen kisaa juhlistettiin Kanasen jäähyväisiä. Nähtäväksi jää, onko kyseessä Petacchimainen ratkaisu, jossa paluu tulee ajankohtaiseksi varsin pian. Huhujen mukaan mies tekee paluun jo SM-kisoihinJ 

Tiimin puolesta ennen kilpailuja tuli huonoja uutisia, kun kisaan kapteeniksi itsensä nostanut Saku sairastui, eikä päässyt kesäflunssassa starttaamaan. Nyt jäi vain spekulaation varaan, miten Sakulle kisassa olisi käynyt, kiriwatit ovat treeneissä olleet eläimellisiä. Pieni joukkueemme ajoi varsin näkymättömästi ja oma jalka oli varsin pehmeä. Mansner ja kumppanit pitivät yllä sen verran hyvää kyytiä, että rooliksi jäi olla statistina. Kisan vei lopulta TWD-Länkenin Paavo Paajanen. Hieman ihmetytti kilpailureitillä ollut irtosorapätkä. Eiköhän ennakkoon vuoden parhaaksi mainostetun korttelikilpailun reitti olisi voinut olla kokonaan kestopäällysteinen? Joku ranskalaistallin kavereista hieman rypesi soralla, mutta muuten pahemmilta haavereilta taidettiin välttyä. Kuitenkin kunnioitusta Lahden suuntaan, hienot kisat TWD/ TWD-Länken oli saanut aikaiseksi.

Ennen kisaa käytiin keskustelua, kuinka monella tapaa voi juomapullon antaa. Vaikka juottamassa oli pari tulokasta, niin hyvin tarttui pullot matkaan.

Sunnuntaina oli vuorossa Porvoon klassikko. Sakun ja Jukan poissaoloista huolimatta kasaan saatiin hyvä joukkue ja huoltotiimikin oli ennenkuulumattoman kokoinen. Juottamassa oli kuusi henkilöä ja huoltoautoonkin oli tunkua. Huoltoautossa aiheutettiin taas hämmennystä, mutta kyllä tuomaritoimintakin jaksaa aina välillä herättää kummastusta. Jos tuomarit kuvittelee, että siellä ollaan reilun neljän tunnin huviajelulla ilman, että kiinnostaisi ketkä on mukana hatkassa, niin huti meni. Ja sitten kun niitä kuskeja ilmoitetaan, niin mukana on kavereita, ketkä eivät ole edes startanneet, hmm? Kiitokset joka tapauksessa koko huollolle ja erityisesti Oscarille, kuka kokemuksellaan opetti taas tiimiä oikeaan suuntaan. 

Kruunukatto-Rush Mobilen uusi ilme herätti hieman myös perisuomalaista kateutta. 

Taktiikka kilpailuun oli varsin selvä. Mikolle ajettaisiin ja Mikon tehtävä olisi hoitaa homma himaan. Reilut 100 kuskia on jo sen verran iso porukka, että hereillä piti olla koko ajan ja alusta oli tarkoitus saada mies hatkaan. Toisella kierroksella lähtikin iso porukka ja Lieven saatiin suunnitellusti mukaan. Porukassa oli tosin 12 muuta kovaa kuskia, muun muassa Paajasen veljekset ja Velocitorin Kananen, joten eroa ei saanut päästää liian isoksi. Muutama kierros pyrittiin sitten suojelemaan Mikkoa ja kontrolloimaan väliporukoita pääsemästä irti. Kisan puolen välissä alkoikin tapahtumaan ja muutaman iskun jälkeen pääjoukosta lähti  kova porukka, jossa Mikko oli luonnollisesti mukana. Pian nelikko ajoi ensimmäisen hatkan kiinni ja Länken alkoi miesylivoimalla pudotella kuskeja pois porukasta.

Lopulta jäljellä oli seitsemän kovinta ratkomassa kilpailun voittoa. Viimeisillä pikkukierroksella tykiteltiin ja muun muassa Veikkanen sekä kovasti töitä tehnyt Pökälä tippuivat pari kertaa pois kärjestä. Kärjen himmailun ja hieman myös huoltoauton avustuksella kaverit pääsivät kuitenkin takaisin porukoihin. Lopulta voitto ratkesi väsyneiden miesten kirissä, jossa Paajasen Paavo pesi Salermon ja Mikon. Mutta podium Porvoossa on kova juttu ja Mikolta siis käsittämättömän hieno ajo. Hän oli irtiotossa yksi vahvimmista kuskeista ja menestyksen voidaan sanoa olevan ansaittu. Porvoo on tarjonnut kaverille paljon huonoa onnea. Viime vuosina on tullut jäätyä kasan taakse, kun joku kaatuu suoralla tiellä, rengasrikon takia ilman omaa huoltoa Mikko on saanut ajaa parin kierroksen tempon pääjoukon kiinniajamiseksi ja onpa koetuksi tullut myös hatkan kiinniajo ja podiumsijojen menetys viimeisillä sadoilla metreillä. Pyöräily vaatii siis kovan kunnon, paljon älliä ja pelisilmää sekä vähintään sen ripauksen onnea. Eikä toimivasta joukkueestakaan oikeastaan haittaa ole...

Mikko N:lla oli paljon tarinaa kisan jälkeen, kun paluu kilpakentille on totta!

85. Kansainvälisten Porvoon Ajojen kuusi parasta. Mukana kolme amatööriä Suomesta, yksi Pro-Tour ammattilainen, yksi Continental ammattilainen ja kovia kansainvälisiä kisoja kiertävä Brittikuski Ranskalaistallista.

Mikko podiumilla pari askelmaa Paavoa alempana...

Kaiken kaikkiaan oli hienoa nähdä, kuinka kotimaiset amatöörikuskit olivat taistelemassa voitosta ulkomailla ajavien kovien kuskien kanssa. Kyllä se kotimainen kärki taitaa ihan kohtuullinen olla, vaikkei ehkä kovin leveä.  Lisää tämänkaltaisia kisoja, niin kyllä se taso nousee väkisinkin.

Kilpailuiden tulokset löytyy luonnollisesti Mäkisen sivuilta http://www.tulospalvelu.profiili.fi/pyorailytulokset/tulokset2013/

PS: Kuvien oikeudet Villellä.